Joustavasti kiteytetty juttu

Design & Copywriting

Markkinointi elää ideoiden voimalla, vaikka päivittäisessä tekemisessä kyse on monesti lähinnä tuloskoneen öljyämisestä. Esimerkiksi Generolla on hyvät opit varmojen, kustannustehokkaiden ja tasaisesti raksuttavien funnelimasiinoiden pystyttämiseen – sen sijaan kuutamolaukaukset, innovaatiot, kategoriat, ilmiöt ja distruptiot ovat haastavia meillekin.

Ne nimittäin vaativat niitä paljon peräänkuulutettuja hyviä ideoita.

Mutta mistä hyviä, tai edes kohtalaisia, ideoita sitten tulee? Miten sellaisen edes tunnistaa? Voiko ideoita luoda, vai onko kyse tosiaankin jonkinlaisesta pyhän hengen kosketuksesta?

Kysymys on relevantti, sillä todennäköisesti jokaisella on ainakin kerran elämässään miljoonan euron ajatus, joka jää syystä tai toisesta hyödyntämättä. Meiltä, itseämme ideoinnin ammattilaisiksi kutsuvilta, niitä soisi tulevan hieman useampiakin. En kuitenkaan tunne alalta ketään, jolla jokin suunnattoman hyvä juttu ei olisi päätynyt roskakoriin – tai vielä pahempaa: eetteriin täysin latistetussa muodossa.

Mutta toisin kuin ympäri romahtavia kalakantoja, riittää hyviä ideoita aina riistettäväksi. Kunhan tietää mistä troolata.

Ideoiden luomisessa pidän itse tärkeänä kitkaa, joka syntyy joustavasta ja kiteytyneestä älykkyydestä. Yksinkertaistetusti kysymys on oppimisesta ja jo omaksutun tiedon hyödyntämisestä:

Joustava älykkyys on yhdistelevää, laajenevaa ja oppivaa älykkyyttä. Se on runsaimmillaan nuorena ja alkaa hiljalleen häviämään keski-iän myötä. Se perustuu karttuvaan kokemukseen asetteluun osaksi kognitiivista kuormaa. Monet maailman isoimmista edistysaskelsita on tehty, koska tekijä ei ole tiennyt, että niiden ottaminen on mahdotonta.

Juuri tähän ulkopuoliseen näkökulmaan muuten perustuu markkinointitoimistojen tuoma lisäarvo yrityksille.

Kiteytynyt älykkyys syntyy kokemuksesta. Se perustuu oikopolkuihin, parhaisiin käytäntöihin ja heurestiikkaan. Kiteytynyt älykkyys hyödyntää valmiita ratkaisuja ongelmien käsittelyyn ja pystyy usein löytämään yhdistelmän parhaita olemassa olevia työkaluja kulloiseenkin tilanteeseen.

Kiteytynyt älykkyys ei kehitä uusia ideoita, mutta se on täysin välttämätöntä niiden toteuttamiseksi.

Urani alussa koin tämän älykkyyksien eron turhauttavana juttuna.

Minulta ei ikinä puuttunut ideoita, mutta kaikki käytännön keinot ja tosiasiat niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi yhteistyö tuotantoyhtiöiden kanssa, budjetointi, kuvausten järjestely, erilaisten ammattilaisten roolit tuotannoissa, äänitysstudion prosessit sekä lopullisten tuotosten saaminen yleisön silmien eteen piti kaikki erikseen oppia. Olen nykyisin paljon parempi työssäni, koska tiedän aina suurinpiirtein, miten nerokkaina pitämäni ideat voitaisiin toteuttaa.

Vasta yhdistelemällä joustavaa ja kiteytynyttä, uutta ja vanhaa, ruosteista ja riskaabelia syntyy ideoita, joista kannattaa maksaa.