”Innolla mietimme jo miesten EM-kisojen jälkeistäkin aikaa”

sisältömarkkinointi

Huuhkajien menestys on lisännyt Palloliiton viestintäpäällikkö Taru Nyholmin työmäärää, ja normaalitkin työt pitää hoitaa. Apuna on kumppaneita, joista Genero on auttanut viestintäsuunnitelman laatimisessa, jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalisen tuoton viestimisessä ja tulospalvelun uudistamisessa. Ota käyttöön Tarun vinkit, joiden avulla onnistut lajiliiton viestinnässä!

 

Washington Post, BBC, The Guardian, L’Équipe, Sky, Sudpresse, AFP – Huuhkajat kiinnostaa! Haastattelupyyntöjä satelee päävalmentaja Markku Kanervalle, puheenjohtaja Ari Lahdelle ja pääsihteeri Marco Casagrandelle.

Suomen Palloliitto on järjestänyt viestintäpäällikkönsä Taru Nyholmin johdolla lukuisia kansainvälisiä lehdistötilaisuuksia ja laatinut pinon englanninkielisiä tiedotteita. Se on striimannut suorana kymmeniä mediatilaisuuksia Repinosta, jossa Huuhkajat pelasi EM-kisojen alkulohkonsa kaksi viimeistä ottelua.

EM-turnaukseen liittyvä protokolla on työllistänyt Palloliiton viestintää jo kauan ennen EM-kisoja. Euroopan jalkapalloliitto UEFA suojelee pilkuntarkasti EM-kisoista rakentamaansa vahvaa brändiä.

”UEFA:lta löytyy säännöt ja ohjeet kaikkeen, miten osallistuvien maiden pitää toimia EM-kisojen aikana. Miten oma viestintä ja mediapalvelut pitää järjestää. Miten UEFA:n materiaaleja saa hyödyntää. Mitä saa tehdä ja mitä pitää tehdä”, Taru Nyholm kertoo.

Urheilujournalismi sydämen asia

Taru Nyholmilla on vankka pelaaja- ja valmentajatausta. Taru aloitti jalkapallon Puistolan Urheilijoissa 8-vuotiaana. Hän pelasi kymmenkunta kautta SM-sarjassa ja 13 A-maaottelua.

Pelaajana Taru Nyholm oli periksiantamaton taistelija, joka ymmärsi peliä. Hän osasi ennakoida tilanteita, jolloin pystyi hyödyntämään vahvuuksiaan ja peittämään heikkouksiaan. Hän oli armoton vastustajilleen. Hän vaati paljon joukkuekavereiltaan mutta enemmän itseltään. Hän osasi antaa kiitosta.

Pelaajauran jälkeen Nyholmille on kertynyt melkein kymmenen vuotta valmentajakokemusta. Hänellä on UEFA:n B-valmentajakoulutus ja Ekkono Youth Master -koulutus. Taustaltaan hän on liikunnanohjaaja. Tällä hetkellä hän valmentaa HJK:n TU13-akatemiajoukkuetta.

Nyholm opiskeli urheilujournalismia Vierumäellä 2010–12. Sen jälkeen kanavan journalistipiireihin antoi yhdistystoiminta Helsingin Urheilutoimittajat (HUT) ry:ssä.

”Aluksi en tuntenut siellä ketään. Tartuin nöyränä ja kunnianhimoisena jokaiseen tilaisuuteen, jonka sain.”

Tilaisuuksia alkoi tulla koko ajan enemmän. Pian Nyholm sai toimentulonsa freelance-toimittajana. Hän teki urheilujournalismia lehdille ja urheiluviestintää lajiliitoille sekä jatkoi myöhemmin kouluttautumista viestinnän alalla.

”Urheilujournalismi on minulle sydämen asia. Journalismin ymmärtäminen on auttanut onnistumaan myös viestinnän tehtävissä. Toimin edelleen HUT:n ja Urheilutoimittajain liiton hallituksessa.”

Sitten yksi tavallinen juttukeikka mullisti Nyholmin tulevaisuuden.

EM-kisat ovat tuoneet vipinää Palloliiton viestintään

Uudistuva Palloliitto innosti!

”Menin haastattelemaan Ari Lahtea sijoitusyhtiö Icecapitalin toimitiloihin Helsingin ydinkeskustaan. Lahti oli valittu Palloliiton puheenjohtajaksi tammikuussa 2018. Jutun aiheena oli Seurojen Palloliitto ja Palloliiton uudistuva organisaatio. Lahti puhui inspiroivasti siitä, mihin suuntaan hän haluaa viedä Palloliittoa. Tuli mielikuva, että kulttuuri Palloliitossa oli muuttumassa – että muutokseen oli nyt aito tahtotila”, Nyholm sanoo.

Aikaisemmin Palloliitto oli tunnettu norsunluutornina, joka sanelee kentälle, mitä pitää tehdä. Se oli kuin bunkkeri, jonka sisälle kentän mielipiteet eivät päässeet.

Myöhemmin keväällä Palloliiton viestintäpäällikön paikka tuli yleiseen hakuun, ja hakemuksensa pitkän pohdinnan jälkeen jättänyt Taru Nyholm valittiin Palloliiton viestintäpäälliköksi kesäkuussa 2018.

Ennen Nyholmin palkkaamista viestinnän merkitys oli hämärtynyt Palloliitossa. Viestintäpäällikön vakanssi oli ollut pitkään täyttämättä, ja viestintätiimi oli yhtä kuin yksi tiedottaja.

”Aluksi tärkein tehtäväni oli lisätä ymmärrystä siitä, mihin viestintää tarvitaan. Joukkueidemme menestys on kasvattanut median ja eri kohderyhmien mielenkiintoa viestintäämme kohtaan, ja heitä haluamme palvella.”

Nykyään Palloliiton viestintätiimiin kuuluu 5,5 henkilöä: Viestintäpäällikkö, jolla on kokonaisvastuu Palloliiton viestinnästä. Tiedottaja, jolle kuuluu päivittäistiedotus, webmasterin tehtävät ja mediapalvelut. Viestintäkoordinaattori, jolle kuuluu alueiden viestinnän käytännön tason koordinointi, alueellisen viestinnän sisällölliset tehtävät sekä seurojen viestintäosaamisen kehittäminen. Sisällöntuottaja, jolle kuuluu teksti-, video- ja kuvamuotoinen sisällöntuotanto, sisällöntuotannon suunnittelu Palloliiton kanaviin sekä miesten ja naisten A-maajoukkueiden sisällöntuotanto. Viestintäasiantuntija, jolle kuuluu nuorten maajoukkueviestintä ja miesten Ykkösen viestintä. Ja vielä puoliksi markkinoinnin kanssa graafisesta suunnittelusta vastaava sisällöntuottaja.

Lisäksi on kumppaneita, joista Genero on tehnyt Palloliiton kanssa yhteistyötä viestintäsuunnitelman laatimisessa, jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalisen tuoton viestinnässä (SROI) ja tulospalvelun uudistamisessa.

Viestintäsuunnitelma tehosti tekemistä

”Generon kanssa laadittu viestintäsuunnitelma on sitouttanut Palloliiton henkilöstöä”, Taru Nyholm sanoo.

”Mitä useampi henkilö pääsee vaikuttamaan suunnitelmaan, sitä useampi kokee sen omakseen ja on valmis myös tukemaan viestintätiimiä suunnitelman toteuttamisessa.”

Viestintä on joukkuelaji. Yhdessäkään tavoitteessa ei onnistuta hyvin ilman henkilöstön tukea. Viestintätiimin on yksinään vaikea saada asioita aikaan.

”Mukaan tarvitaan koko Palloliiton henkilöstö, mutta myös koko jalkapallo- ja futsalväki ympäri maan. Vasta siitä syntyy kattava vaikutus”, Nyholm sanoo.

Viestintä kannattaa keskittää sisältöihin, joilla on suurin vaikutus kohderyhmiin.

Videot näyttävät jalkapallon yhteiskunnallisen arvon

”Joukkueidemme menestys ja entistä laadukkaampi viestintä ovat nostaneet julkisuuteen Palloliiton ja maajoukkueidemme arvoja ja yhteiskunnallisia näkökulmia. Ihmiset haluavat olla mukana toiminnassa, jonka arvot he voivat jakaa.”

UEFA on kehittänyt yhdessä lajiliittojen kanssa SROI-mittarin, jolla mitataan jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa. Suomessa se on vuosittain peräti 1,25 miljardia. Luku kertoo suomalaisen jalkapallon arvon. Tämän verran vuodessa jalkapallo tuo säästöä terveydenhoitokuluihin, sosiaalikuluihin ja -etuuksiin sekä suoria taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Palloliitto on tuottanut tärkeästä asiasta Generon kanssa viihdyttäviä videoklippejä, joissa ovat olleet mukana futisäiti Teija Pukki, ikämiesfutaaja Antti Muurinen, erotuomari Mohammad Al-Emara ja tyttöjä jalkapallon avulla kotoutumaan auttava Ayisat Yusuf-Aromire.

”Jalkapallon tuottama arvoa on voitu viedä myös seuratasolle, mikä auttaa seuroja entistä paremmin hankkimaan yhteistyökumppaneita ja perustelemaan kunnille urheilurakentamisen mielekkyyttä. Esimerkiksi HJK:n yhteiskunnalle tuottama arvo vuodessa on 35,9 miljoonaa euroa ja RoPS:n 9,1 miljoonaa euroa.”

Tulospalvelu uudistui ja sai kiitosta

Tällä viikolla 4 492 ottelua, 25 281 maalia, 50 800 pelaajaa, kertoo Palloliiton tulospalvelun etusivu sunnuntai-iltana 12.6 päivän Huuhkajien dramaattisen EM-avauksen jälkeen.

Tulospalvelu on Palloliiton käytetyin mediatuote. Se uudistui keväällä, ja vanha, kankeasti toiminut versio poistettiin käytöstä. Genero oli mukana uudistamassa palvelua. Vastaanotto on ollut huikea.

”Olemme saaneet siitä valtavan määrä myönteistä palautetta”, Nyholm sanoo.

”Uudistetun palvelun rakennusvaiheessa oli mukana todella paljon käyttäjiä monelta tasolta. Jatkuva testaaminen jo rakennusvaiheessa oli avainasia. Saimme jo silloin monipuolista palautetta, millaista palvelua halutaan vanhan tilalle. Tämän rakentamisessa on näkynyt yhteisömme voima.”

EM-kisat ovat tuoneet vipinää Palloliiton viestintään 6

Työ jatkuu: futsal, Helmarit ja tyttöjen futis

Kisahuuma ei lopu Huuhkajien EM-kisoihin. Miesten futsalmaajoukkue pelaa EM-kisoissa tammi-helmikuussa 2022 Hollannissa ja Helmarit heinäkuussa 2022 Englannissa. Ne vaativat lisää venymistä myös Palloliiton viestinnältä. Myönteinen julkisuus auttaa koronapandemian aikana lopettaneiden ja myös uusien pelaajien houkuttelemisessa lajin pariin.

”Innolla mietimme jo miesten EM-kisojen jälkeistäkin aikaa. Seurojen viestintäkoulutukset on myös aloitettu. On tärkeää, että seurojen viestintää tuetaan tuomaan palvelut helposti kaikkien saataville.”

Innostaminen ja esikuvien esiintuominen on myös tärkeää. Tyttöjen futiksen pelaajamäärissä etenkin on mahdollisuuksia suureen kasvuun.

Helmarien MM-karsintaottelu Ruotsia vastaan syyskuussa 2022 ja Pohjoismaiden yhteishaku vuoden 2027 MM-kisojen järjestämisestä antavat mahdollisuuden pitää nostetta yllä kaikkien EM-kisojen jälkeenkin.

Tarun vinkit – näin onnistut lajiliiton viestinnässä 

  1. Rakenna yhteisöä yhdessä ihmisten kanssa. Kuuntele.
  2. Urheilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke, joten osallistu keskusteluun. Johda keskustelua, astu areenalle ensimmäisenä.
  3. Yhteisön arvot mitataan teoissa.
  4. Määritä tavoite, analysoi ja mittaa.
  5. Arvosta monimuotoisuutta ja mielipiteiden rikkautta.

 

Artikkelin kuvat: Johanna Kinnari